Koko viikon meitä NATOttaa

NATOn puolustusministerit kokoontuivat Brysselissä keskiviikkona. Ainakin päivälliselle taisivat kutsun saada myös NATOn tehostetun kumppanuusohjelman osallistujamaiden, ainakin Suomen ja Ruotsin puolustusministerit sekä EU. Päivällisellä varmaan keskusteltiin sekä ajatuksista EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä, Naton ja EU:n pyrkimyksistä lisätä yhteistyötään, sotilaallisen liikkuvuuden kehittämisestä eli erilaisten rajaesteiden poistamisesta raskailta kuljetuksilta ja erityisesti NATOn nyt uudistetusta Venäjän uhkakuvasta.


Hesari uutisoi jälkimmäisestä mm. seuraavasti:

”Natossa on huomattu, että Venäjän suunnittelussa sen länsiraja on yhtä sotanäyttämöä aina arktisilta alueilta Mustallemerelle”, kertoi puolustusasiantuntija, joka kuvaili meneillään olevaa muutosta nimettömänä esiintymisen ehdolla.
Neljä vuotta sitten länsi vuorostaan reagoi Venäjän Ukrainassa käynnistämiin voimatoimiin kohentamalla omia valmiuksiaan alue kerrallaan, kuten esimerkiksi Itämeren alueella

NYT Natokin puhuu ”koko sotanäyttämön lähestymistavasta” ja ”laaja-alaisesta sodankäyntikyvystä”.

Kun Suomen puolustus ja NATO eri yhteyksissään on ollut monien blogi – artikkeitteni aiheena, päätin nyt hiukan aiempaa tarkemmin tukia mikä tuo NATOn ja Venäjän raja-alue, siis tuo potentiaalinen ”koko sotanäyttämö” oikein on. Olihan tuossa edellä linkitetyssä artikkelissa hieno karttakin.



Yllätyksekseni havaitsin, että yhtenäistä rajaa yksittäisillä NATOn jäsenvaltioilla ja Venäjällä oli vain 703 km (naapureina Norja, Viro, Latvia), vaikka koko Venäjän länsiraja mittaa 4578 km. Eli vain 15 %. Toki, jos huomioon otetaan lisäksi Kaliningradin alue, se kasvattaa kumpaakin lukua vielä 433 km (naapureina edellisten lisäksi Liettua ja Puola).

Venäjän suurimmat naapurit (Ukraina ja Suomi, NATON kumppaneita vaan ei täysjäseniä) vastaavat yhteensä 2916 km:stä (64 %).

NATOn jäsenmaiden itärajat – oikeammin ehkä Venäjään suuntautuvat rajat – ovat yhteensä 3319 km (Norja, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania plus sen raja Moldovaan). Plus Kaliningrad.

Jos Valko-Venäjä lasketaan ”osaksi” Venäjää, mitä sotilassopimuksen perusteella voi ehkä perustella, olisi näin muodostuva Venäjän länsiraja pituudeltaan 5419 km. NATOn varsinaisilla jäsenillä olisi tällöin yhteistä rajaa siihen 3319 km (Norja, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Unkari, Romania). Kun siihen lisätään NATOn kumppanien rajat puhutaan jo 5419 km:stä, eli NATO-kokonaisuus on Venäjä/ValkoVenäjän naapuri koko rajan osilta. Plus Kaliningrad.

Ei siis välttämättä kovinkaan suuri ihme, että Putler ylläpitää jatkuva konfliktia Ukrainassa, eikä katsele hyvällä Suomen valumista entistä tiiviimmin kohti NATOa. Saapas nähdä miten hän reagoi tämän viikon edellä mainitun Nato tapaamiseen ja tänään alkavaan Münchenin kokoukseen. Jälkimmäisessä hän aiemmin on kyllä tehnyt kantojaan selväksi.

Aina Neuvostoliiton romahtamisesta alkaen EUn NATO-jäsenvaltiot, etunenässä Saksa ovat supistaneet puolustustaan ja puolustusmenojaan. Ei liene ihme, että jenkit eivät enää halua vain katseella seurata euroopalaista kohellusta Euroopan puolustuksen osalta. Ei ole ensimmäinen kerta. Eikä aiheeton. Ennemminkin maksajan ”puheenvuoro”.


Sitä Eurooppa saa mitä on tilannut. Toisaalta; taas kerran kantavana ajatuksena läpi näkyy kansallinen intressi: nyt muodossa Make America Great Again. USAn talous aiotaan ilmeisesti nostaa edistämällä maan sotateollisuuden tilauksia Euroopasta. Ja onhan siitä pitkäaikaista hyötyä myös kilpailun vähentymisessä, mutta jenkkien kannalta ehkä lyhytnäköistä kumminkin. Kuten ”On selkeä aikomus sisällyttää EU:n asiakirjoihin maininta, että yhteinen puolustus on Naton tehtävä ja ainoastaan Naton tehtävä”, Mattis sanoi.

Liitän tähän alle valikoiman linkeistä hakusanoilla puolustus ja Nato löytämistäni aiemmista kirjoituksistani, omalla blogillani vuosien varrelta. Sikäli jos kiinnostaa.
Hakki

Kommentit

Lähetä kommentti